Varttikatto on monelle tuttu, vaikkei nimi heti sanoisikaan mitään. Harmaat, ohuehkot kattolevyt koristavat yhä tuhansia suomalaisia omakotitaloja, varastoja ja mökkejä. 1960–1980-luvuilla käytetty varttilevy oli aikansa suosikki: kevyt, edullinen ja helppo asentaa.
Moni ei kuitenkaan tiedä, että nämä katot voivat sisältää asbestia. Ajan kuluessa myös varttikattojen tekninen kunto heikkenee, ja jossain vaiheessa on tärkeää tietää, mitä materiaalia omalla katolla on ja miten sen kanssa kannattaa toimia. Tässä artikkelissa kerromme, miten tunnistat varttikaton, milloin se kannattaa uusia ja mitä purkamisessa pitää huomioida.
Varttikatto viittaa kattorakenteissa käytettyyn varttilevyyn, joka tunnetaan myös nimellä kuitusementtilevy. Se on sementtipohjainen katemateriaali, johon on lisätty kuituja kestävyyden lisäämiseksi. Aiemmin nämä kuidut sisälsivät lähes poikkeuksetta asbestia, mikä antoi materiaalille poikkeuksellisen vetolujuuden ja paloturvallisuuden.
Varttikate oli aikansa järkevä ratkaisu monella tapaa. Asbestikuidut antoivat sementille poikkeuksellisen vetolujuuden ja paloturvallisuuden, mutta materiaali oli silti kevyt verrattuna esimerkiksi tiileen. Asentaminen oli nopeaa ja vaati vähemmän kantavaa rakennetta kuin raskaat kattomateriaalit.
Varttilevyä valmistettiin sekä sileinä että aallotettuina, ja sen väri oli yleensä harmaa tai harmaanvihertävä. Sitä käytettiin laajasti silloin, kun haluttiin nopea ja kustannustehokas ratkaisu kattoon. Levyjä asennettiin niin asuinrakennuksiin kuin varastoihin, navetoihin ja muihin piharakennuksiin, ja siksi ne ovat yhä yleinen näky monissa pihapiireissä.
Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin Suomessa kokonaan vuonna 1994. Sitä ennen rakennetuissa taloissa varttilevyn asbestipitoisuus on lähes varmaa, ellei muuta osoiteta laboratoriotutkimuksessa. Arvioiden mukaan Suomessa on edelleen satoja tuhansia rakennuksia, joiden katoissa on asbestia sisältäviä kuitusementtilevyjä.
Varttilevy muistuttaa ulkonäöltään harmaata betonilevyä. Se on ohut, kevyt ja yleensä kiinnitetty ruuveilla tai nauloilla kattorakenteisiin. Jos rakennus on valmistunut ennen 1990-lukua ja katossa on tämänkaltaisia levyjä, on todennäköistä, että kyseessä on varttikatto.
Visuaalisia vihjeitä ovat tyypillisesti levyn karhea pinta, harmaa tai harmaanvihertävä väri ja aaltomainen tai sileä muoto. Levy on selvästi eri materiaalia kuin nykyaikaiset pelti- tai huopakatteet. Jos pinnalla on havaittavissa jäkälää, sammaloitumista, halkeamia tai irtoavaa pölyä, rapautuminen on jo käynnissä ja kuitujen vapautumisriski kasvaa.
Tarkkojen rakennusvuosien selvittämiseen voi käyttää myös rakennuslupa-asiakirjoja, jotka löytyvät kunnan rakennusvalvonnasta. Sieltä selviää alkuperäinen rakennusvuosi ja käytetyt materiaalit. Kiinteistön vanhat huoltokirjat ja huoltoraportit voivat myös antaa vihjeitä katon historiasta.
Mikäli rakennus on hankittu käytettynä, edellinen omistaja saattaa muistaa, milloin katto on viimeksi uusittu. Useimmiten talojen myynnin yhteydessä tämä tieto on myös kunto- ja myyntitarkastusasiakirjoissa.
Koska asbestia ei voi tunnistaa silmämääräisesti, paras tapa varmistaa materiaalin koostumus on asbestikartoitus. Sertifioitu asiantuntija ottaa kohteesta materiaalinäytteen, joka analysoidaan laboratoriossa. Tulosten perusteella tiedät, sisältääkö kattolevy asbestia ja vaatiiko purku erityistoimia.
Suurin riski liittyy asbestiin, jota käytettiin varttilevyissä yleisesti ennen kuin sen terveyshaitat ymmärrettiin kunnolla. Asbestikuidut voivat vapautua ilmaan, jos levy rikkoutuu, kattoa puretaan tai sitä korjataan väärin.
Asbestikuidut ovat niin pieniä, että ne kulkeutuvat huomaamatta hengityksen mukana keuhkoihin. Tavallinen rautakaupasta saatava hengityssuojain ei suodata niitä luotettavasti. Asbesti voi aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten asbestoosin, keuhkosyövän tai mesoteliooman. Oireet ilmenevät usein vasta 10–40 vuoden kuluttua altistuksesta, mikä tekee asbestista erityisen petollisen riskin.
Varttikaton vaara ei ole välttämättä näkyvä. Levy voi olla ulospäin ehjä, mutta ajan, kosteuden ja lämpötilavaihteluiden myötä se voi haurastua. Halkeillut levy tai irtoava materiaali voi altistaa asbestikuiduille huomaamatta. Painepesurin käyttö vanhalle varttikatolle on erityisen vaarallista, koska se voi rikkoa rapautunutta pintaa ja vapauttaa miljoonia kuituja kerralla.
Varttikaton purku ei ole tavallinen kattoremontti. Jos kattolevy sisältää asbestia, purkutyön saa tehdä vain siihen valtuutettu ammattilainen. Purkutyö vaatii erityissuunnittelua, työmaan eristystä, alipaineistusta ja asianmukaista jätteenkäsittelyä.
Lainmukainen purkuprosessi etenee yleensä seuraavasti:
Asbestipurku alkaa kartoituksella, jonka jälkeen laaditaan tarkka toimintasuunnitelma. Eliittikatot on Aluehallintoviraston valtuuttama asbestiurakoitsija ja hoitaa koko prosessin yhdellä sopimuksella, kartoituksesta uuden katon asennukseen.
Lue tarkemmin, miksi asbestikaton purku itse on lailla kiellettyä ja mitä seuraamuksia laittomasta purusta voi tulla.
Hyvä asbestiurakoitsija toimittaa myös kirjallisen raportin koko purkuprosessista. Tämä dokumentti on tärkeä tulevia tarpeita varten: jos rakennus myöhemmin myydään tai vakuutusasioissa nousee kysymyksiä katon historiasta, raportti todistaa että työ on tehty oikein ja kaikkien määräysten mukaan.
Moni lykkää toimenpiteitä, koska katto ei vielä vuoda. Mutta teknisesti monet varttikatot ovat jo käyttöikänsä päässä. Vaikka pinta vaikuttaa ehjältä, levy voi olla haurastunut sisältäpäin. Lisäksi mahdollinen asbesti tekee katosta riskialttiin myös tulevaisuutta ajatellen.
Uusimalla varttikaton voit parantaa rakennuksen turvallisuutta, ulkonäköä ja arvoa. Samalla voidaan päivittää koko kattorakenne nykyvaatimuksia vastaavaksi: paremmalla eristyksellä, tuuletuksella ja vesitiiviydellä. Energiatehokkuuden parannukset näkyvät lämmityskuluissa pitkällä aikavälillä ja lisäävät kotisi viihtyisyyttä jokaisena vuodenaikana.
Uudistuksen yhteydessä kannattaa myös tarkastella kantavia rakenteita, sillä vanhojen rakenteiden kunto vaikuttaa siihen, mitä uutta kattomateriaalia voidaan asentaa ilman lisätyötä. Eliittikattojen ammattilainen tutkii rakenteet pintaa syvemmältä osana kuntokartoitusta.
Käytännön syy toimia ajoissa on myös se, että asbestipitoinen rakenne on mainittava kiinteistöä myytäessä. Tunnistamaton tai dokumentoimaton varttikatto voi laskea kiinteistön hintaa tai pysäyttää kaupan kokonaan. Asianmukainen purkudokumentointi on siis investointi sekä terveyteen että kiinteistön vaihtoarvoon.
Purun hinta riippuu useista tekijöistä: katon koosta, rakenteesta, asbestipitoisuudesta ja kuljetusmatkoista. Asbestia sisältävien levyjen purku on työläämpää ja tarkemmin säänneltyä kuin tavallisen katon uusiminen, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Asbestipurku nostaa tyypillisesti kattoremontin kokonaishintaa noin 2 000–6 000 eurolla.
Kokenut urakoitsija antaa selkeän tarjouksen, joka sisältää kaikki asbestipurkutyöhön kuuluvat lakisääteiset toimet: kartoituksen, työmaan suojaukset, jätteiden käsittelyn ja viranomaisilmoitukset. Nämä eivät ole valinnaisia, joten halvin tarjous ei aina ole edullisin, jos siitä puuttuu asianmukainen prosessi.
Kotitalousvähennys kattaa työn osuudesta merkittävän osan verotuksessa, mikä voi tarkoittaa useita tuhansia euroja takaisin verotuksessa. Tämä tekee ammattilaisen palkkaamisesta huomattavasti edullisemman vaihtoehdon kuin pintapuolisesti voisi luulla.
Hintaa kannattaa vertailla useamman urakoitsijan välillä. Halvin tarjous ei aina ole edullisin, jos siitä puuttuvat lakisääteiset toimenpiteet kuten asbestikartoitus tai jätteenkäsittely. Pyydä aina kirjallinen tarjous, joka erittelee työvaiheet läpinäkyvästi.
Kun varttikatto on poistettu, edessä on uuden kattomateriaalin valinta. Tämä on hyvä hetki miettiä, mikä materiaali sopii rakennuksen tyyliin, sijaintiin ja budjettiin.
Sopiva uusi kattomateriaali kannattaa valita kohteen mukaan. Eri materiaalit poikkeavat toisistaan kestävyyden, painon, ulkonäön ja huoltotarpeen suhteen. Hyvä ammattilainen ei tarjoa heti yhtä ratkaisua kaikille, vaan suosittelee materiaalin kohteen olosuhteiden ja omistajan tarpeiden mukaisesti.
Vaihtoehtojen vertailussa kannattaa huomioida myös materiaalin paino, joka vaikuttaa kantavien rakenteiden vaatimuksiin osana remonttia.
Yleisimmät vaihtoehdot omakotitaloihin ovat huopakatto, peltikatto ja tiilikatto. Huopakatto sopii erityisesti loiville katoille ja kestää hyvin hoidettuna 25–35 vuotta. Peltikatto on lähes huoltovapaa ja soveltuu kaikkiin kattomuotoihin, ja sen käyttöikä voi olla 40–50 vuotta. Tiilikatto kestää oikein huollettuna noin 30–50 vuotta.
Materiaalivalintaan vaikuttavat myös katon kaltevuus ja paikalliset sääolot. Tuulisilla paikoilla peltikatto kestää yleensä paremmin kuin tiili, ja rannikolla korroosionkestävyys nousee yhdeksi keskeisistä valintakriteereistä. Vanha pieniharjainen mummonmökki vaatii usein eri ratkaisun kuin moderni harjattu omakotitalo, ja siksi materiaalivalinta kannattaa tehdä aina kohdekohtaisesti.
Jos et ole varma, onko omalla katollasi varttilevyä tai sisältääkö se asbestia, ota asia selvitykseen ennen kuin ongelmia ilmenee. Kartoitus on nopea ja vaivaton tapa saada selkeä kuva katon materiaalista ja kunnosta.
Tämän jälkeen tiedät, voiko kattoa huoltaa turvallisesti, vai onko parempi suunnitella purku ammattilaisen avulla. Kyse ei ole vain katosta, vaan koko rakennuksen terveellisyydestä ja arvoon vaikuttavasta tekijästä.
Älä yritä tunnistaa varttilevyä itse rapautuneesta katosta. Pelkkä materiaalin koskettaminen tai sen tutkiminen läheltä voi vapauttaa kuituja ilmaan, jos pinta on jo huokoinen. Tarkastus kannattaa jättää sertifioidulle asiantuntijalle, joka osaa ottaa näytteet turvallisesti ja oikeaoppisesti.
Lue lisää myös artikkeleista Asbestikatto voi piilottaa vakavan riskin ja Asbesti kattolevy: tunnista riskit ajoissa.
Varttikatto saattaa palvella vielä vuosia tai olla jo riskirajoilla. Ilman tarkkaa tietoa ei voi tietää, milloin on oikea aika toimia. Kartoitus antaa vastaukset: sisältääkö katto asbestia, missä kunnossa rakenne on ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.
Maksuton kuntokartoitus on hyvä alku, sillä sen avulla saat puolueettoman tiedon kattosi nykytilasta ilman sitoutumista urakkaan. Kartoituksessa selviää niin materiaali kuin rakenteiden kunto, ja sen perusteella voit tehdä perusteltuja päätöksiä omassa aikataulussasi.
Asiantuntijan arvio tuo selkeyttä ja auttaa suunnittelemaan toimenpiteet järkevästi, ennen kuin katto ehtii aiheuttaa ongelmia. Varaa maksuton katon kuntokartoitus nyt ja ota selvää, millaisessa kunnossa kattosi oikeasti on.
Ei välttämättä. Asbestia käytettiin Suomessa varttilevyissä yleisesti vuoteen 1994 saakka, jolloin sen käyttö kiellettiin kokonaan. Ennen vuotta 1994 asennetuissa varttikatoissa asbestipitoisuus on hyvin todennäköinen, mutta varmuus saadaan vain laboratoriotutkimuksella.
Ei. Asbestipitoinen varttilevy on poistettava ennen uusikattamista. Vanhan levyn päälle rakentaminen on kiellettyä, koska se vaikeuttaa myöhempää asbestijätteen käsittelyä ja jättää terveysriskin rakennukseen.
Ei. Asbestilaki 684/2015 kieltää asbestipitoisten rakenteiden purkamisen ilman asianmukaista pätevyyttä. Itse purkaminen on laitonta ja aiheuttaa vakavan terveysriskin sekä tekijälle että lähiympäristölle.
Varttikatot olivat suosittuja 1960–1980-luvuilla, joten suurin osa niistä on jo käyttöikänsä päässä tai lähestyy sitä. Pakkanen, sateet ja UV-säteily rapauttavat sementin pintaa vuosi vuodelta. Yksittäinen pakkastalvi tai sateinen syksy voi nopeuttaa rapautumista merkittävästi.
Asbestikartoituksen hinta liikkuu tyypillisesti 200–500 euron välillä omakotitalon katon yhteydessä. Hinta sisältää sertifioidun asiantuntijan tekemän turvallisen näytteenoton ja viralliset laboratoriotutkimukset. Eliittikattojen kuntokartoitus on maksuton, ja kartoituksen yhteydessä hoidetaan asbestikartoituksen järjestäminen tarvittaessa.
Asbestipitoisen varttikaton pinnoittaminen tai maalaaminen ei ole suositeltavaa, koska työ voi rikkoa rapautunutta pintaa ja vapauttaa kuituja ilmaan. Lisäksi pinnoitus ei ratkaise asbestiongelmaa, vaan vain peittää sen väliaikaisesti. Pitkällä aikavälillä turvallisin ratkaisu on koko katon uusiminen.
Katto on paljon muutakin kuin ulos näkyvä pinta. Kutsu meidät käymään, niin tutkimme huolellisesti kattosi kunnon ja laadimme suunnitelman uudeksi bitumikatoksi. Käyntimme ei maksa sinulle mitään.
