Monessa suomalaisessa omakotitalossa, piharakennuksessa tai mökillä on vielä katto, jonka materiaali ei vastaa nykymääräyksiä. Tutut harmaat kuitusementtilevyt ovat palvelleet vuosikymmeniä luotettavasti, mutta niiden sisällä on usein asbestia.
Niin kauan kuin levy on ehjä, tilanne ei ole vaarallinen. Asbestikuidut ovat kapseloituneena sementtiin eivätkä vapaudu ilmaan. Ongelmat alkavat, kun sementti rapautuu. Silloin kuidut voivat päästä irti, ja se tarkoittaa terveysriskiä sekä lakisääteistä velvollisuutta toimia.
Tässä artikkelissa kerromme, miten tunnistat asbesti kattolevyn, milloin katto on oikeasti uusittava ja mitä laki purkamisesta sanoo.
Asbestikatto ei ole pelkästään vanha rakennus-ärsy. Se on vastuukysymys, terveyskysymys ja kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä. Oikea toimintatapa on selvittää asia ajoissa, ennen kuin se muuttuu pakolliseksi kiireeksi.
Asbestin käyttö rakentamisessa ei ollut sattumaa. Kuitusementti, jossa asbestiä käytettiin lujiteaineena, oli ominaisuuksiltaan erinomainen materiaali aikansa mittapuulla, ja alan asiantuntijat suosittelivat sitä laajalti.
Asbestikuidut antoivat sementille poikkeuksellisen vetolujuuden. Levy kesti pakkasta, kosteutta ja UV-säteilyä huomattavasti paremmin kuin monet muut tuon ajan vaihtoehdot. Tiileen verrattuna kuitusementtilevyt olivat kevyitä ja nopeita asentaa, mikä laski rakentamisen kustannuksia merkittävästi.
Paloturvallisuus oli toinen keskeinen syy materiaalin suosioon. Kuitusementti ei syty palamaan, mikä oli merkittävä etu puurakenteisissa omakotitaloissa, naveteissa ja maatalousrakennuksissa.
Levyjä valmistettiin sileinä, aallotettuina ja erilaisina paanumalleina, joten ne sopivat niin pientaloihin kuin teollisuusrakennuksiinkin. Käytännössä kaikki 1950-, 1960- ja 1970-lukujen kattomateriaalivalinnat ohjasivat kuitusementtiin jollakin tapaa.
Asbestia käytettiin Suomessa kattomateriaaleissa 1950-luvulta aina 1990-luvun alkuun. Vuodesta 1994 lähtien sen käyttö uudisrakentamisessa on ollut kiellettyä, mutta satojentuhansien rakennusten katoille asennettuja levyjä ei kukaan ole poistanut.
Arvioiden mukaan Suomessa on edelleen satoja tuhansia rakennuksia, joiden katoissa on asbestia sisältäviä kuitusementtilevyjä. Merkittävä osa niistä on jo rapautumisiässä tai lähestyy sitä. Moni omistaja ei ole tietoinen asiasta, koska katto on toiminut vuosikymmeniä ongelmitta eikä asia ole näyttäytynyt arjessa millään tavalla.
Pelkällä silmämääräisellä tarkastelulla asbestipitoisuutta ei voi varmistaa. Se vaatii aina laboratorioanalyysin, jonka ammattilainen ottaa osana asbestikartoitusta.
Käytännön pääsääntö on yksinkertainen: jos rakennus tai katto on tehty tai uusittu ennen vuotta 1994, kaikki harmaat kuitusementtikattolevyt on syytä epäillä asbestipitoisiksi. Rakennusvuosi selviää rakennusluvasta tai kiinteistön asiakirjoista, ja epäselvissä tapauksissa kunnan rakennusvalvonta voi auttaa tietojen selvittämisessä. Materiaali on yleensä karhea tai aallotettu, harmaanvihertävä levy, joka on selvästi eri materiaalia kuin nykyiset pelti- tai huopakatteet.
Jos olet epävarma materiaalista, älä ryhdy purkutöihin ennen kuin olet saanut ammattilaisen arvion. Varaa maksuton katon kuntokartoitus ja saat varmuuden tilanteesta ilman arvailua.
Asbestin terveysvaikutuksista löytyy kattava tietopaketti Työterveyslaitokselta.
Vaikka itse kattolevy ei olisi kuitusementtiä, asbestia on saattanut päätyä kattorakenteeseen muilla tavoilla.
Bitumikattolaattaliimoissa ja huopakattojen kiinnitysaineissa käytettiin asbestia täyteaineena vielä 1980-luvulla. Samoin vanhat katonhoitoaineet ja bitumipohjaiset kattomaalit saattoivat sisältää asbestia, vaikka itse kattomateriaali olisi ollut jotain muuta.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanha katto voi sisältää asbestia useammassa kerroksessa kuin pintamateriaali yksin. Juuri siksi ammattimainen asbestikartoitus kattaa koko rakennuksen, ei vain yhtä kattolevyä tai materiaalikerrosta.
Jos olet teettänyt aikoinaan katon huoltomaalauksen tai tiivistystyön ennen vuotta 1990, kerro tämä asbestikartoittajalle. Hän ottaa näytteet myös näistä aineista, jolloin kartoitus on täydellinen eikä epämiellyttyviä üllätyksiä tule purkuväycessä.
Vuosikymmenten kuluessa sääolosuhteet, pakkanen, sateet, UV-säteily ja happamat sateet rapauttavat sementin pintaa. Asbestikuidut ovat alun perin kapseloituneena tiiviiseen sementtiin. Kun pinta alkaa rapautua, kapselointi heikkenee ja kuidut alkavat vapautua ympäristöön.
Nämä merkit vaativat välitöntä toimenpidettä:
Kaikkia näitä merkkejä ei välttämättä näy samanaikaisesti. Rapautuminen voi olla pistemäistä, esimerkiksi varjoisalla pohjoisseinustalla tai tukittujen räänteiden alla, missä kosteus seisoo pisimpiään. Siksi koko katon silmämääräinen tarkastus on tärkeä tehdä säännöllisesti, mieluiten joka kolmas vuosi.
Kun katto oireilee edellä kuvatulla tavalla, pelkkä huolto tai pinnoitus ei ratkaise ongelmaa pysyvästi. Asbestipitoinen kattolevy on poistettava kokonaan lain edellyttämällä tavalla. Lue lisää rapautumisen merkeistä ja riskeistä artikkelista Asbestikatto voi piilottaa vakavan riskin.
Katto ei hajoakaan yhdessä yössä, ja siksi moni omistaja siirtää korjauksia. Se voi olla kallis virhe.
Rapautunut asbestilevy altistaa asukkaat ja lähiympäristön kuiduille, jotka leijailevat ilmaan sateen, tuulen ja mekaanisen rasituksen vaikutuksesta. Vuotava katto aiheuttaa lisäksi kosteusongelmia rakenteissa, jotka voivat levitä yläpohjan eristyksiin ja kantaviin rakenteisiin. Kun vesivaurio pääsee kasvamaan, korjauskustannukset nousevat moninkertaisiksi.
Asbestikuidut eivät hajoa ympäristössä. Kun levystä vapautuneet kuidut laskeutuvat maaperään tai kulkeutuvat sade- ja sulamisvesien mukana ojiin ja pihamaalle, ne jäävät sinne vuosikymmeniksi. Tämä on ympäristöhaitta, josta omistaja voi saada vastuun myöhemmin, vaikka rakennuksessa ei enää asuisikaan.
Käytännön syy toimia nopeasti on myös se, että asbestipitoinen rakenne on mainittava kiinteistöä myytäessä. Tunnistamaton tai hoitamaton asbestikatto on ostajalle riski, joka painaa hintaa tai kaataa kaupan kokonaan.
Lue lisää varttikaton erityispiirteistä artikkelista Varttikatto voi sisältää asbestia.
Asbestipitoisen katon purkaminen itse on kiellettyä. Kyse ei ole pelkästään terveyshaitasta, vaan myös lakisääteisestä velvollisuudesta. Asbestilaki 684/2015 määrää tarkasti, miten purku on toteutettava.
Lainmukainen purkuprosessi etenee seuraavasti:
Purkutyön suorittaminen ilman asianmukaista pätevyyttä on laitonta ja aiheuttaa vakavan terveysriskin sekä tekijälle että kaikille lähistöllä oleville. Eliittikatot hoitaa koko prosessin avaimet käteen: asbestikartoituksesta turvalliseen purkuun ja uuden katon asennukseen. Tutustu asbestipurkupalveluumme.
Purkutyön jälkeen rakenne tarkastetaan vielä ennen uuden kattomateriaalin asennusta. Ammattilaiselta saat myös kirjallisen dokumentin työn suorituksesta, jota tarvitaan esimerkiksi kiinteistön myynnin yhteydessä tai vakuutusasioissa.
Tarkempaa tietoa siitä, voiko varttikaton purkaa itse, löydät artikkelista Asbestikaton purku itse.
Kun asbesti kattolevy on poistettu, edessä on uuden kattomateriaalin valinta. Tämä on hyvä hetki miettiä, mikä materiaali sopii rakennuksen tyyliin, sijaintiin ja budjettiin.
Yleisimmät vaihtoehdot omakotitaloihin ovat huopakatto, peltikatto ja tiilikatto. Huopakatto on erityisen suosittu loiville tai tasakatoille, ja laadukas bitumihuopakatto kestää hyvin huollettuna 25–35 vuotta. Peltikatto sopii lähes kaikkiin kattomuotoihin, on käytännössä huoltovapaa ja sen käyttöikä voi olla 40–50 vuotta. Tiilikatto kestää oikein huollettuna noin 30–50 vuotta.
Materiaalivalintaan vaikuttavat myös katon kaltevuus, rakennuksen sijainti ja paikallinen säärasitus. Kovalle tuulelle alttiissa paikassa pelti kestää paremmin kuin tiili. Rannikolla korroosionkestävyys nousee tärkeäksi tekijäksi. Eliittikattojen ammattilainen neuvoo materiaalivalinnassa kuntokartoituksen yhteydessä ja antaa suosituksen, joka perustuu kohteen todellisiin olosuhteisiin.
Asbestipitoisen katon uusiminen on usein merkittävä investointi. Hyvä uutinen on, että siihen löytyy useita rahoitusvaihtoehtoja. Kotitalousvähennys kattaa osan työn kustannuksista, ja useisiin projekteihin löytyy myös remonttilainaa.
Kotitalousvähennys kattaa työn osuudesta 40 prosenttia, ja vähennys tehdään suoraan verotuksessa. Asbestipitoisen katon purku ja uusiminen ovat vähennyskelpoisia, kun työn tekee verohallinnolle rekisteröitynyt yritys. Monille se tarkoittaa käytännössä useita tuhansia euroja takaisin verotuksessa.
Tutustu kattoremontin rahoitusvaihtoehtoihin ja suunnittele projekti taloudellisesti järkevästi.
Jos et ole varma kattosi materiaalista tai kunnosta, kuntokartoitus on oikea ensimmäinen askel. Ammattilainen arvioi, sisältääkö kattolevy asbestia, missä kunnossa rakenne on ja onko kuitujen vapautuminen jo käynnissä. Kartoituksen jälkeen saat selkeän kuvan siitä, mitä toimenpiteitä katto tarvitsee ja millä aikataululla.
Kartoituksen yhteydessä asiantuntija käy läpi myös muut kattoon liittyvät rakenteet: räästäät, vesikourut, yläpohjan tuuletus ja mahdolliset vesivuotojen jäljet. Näin saat kokonaiskuvan katon kunnosta yhden käynnin aikana. Jos kartoitus vahvistaa asbestipitoisuuden, saat samalla alustavan arvion purkutöiden laajuudesta ja aikataulusta, mikä auttaa budjetoimaan projektin realistisesti.
Ajoissa tehty kartoitus auttaa suunnittelemaan hankkeen rauhassa. Kiireinen tilanne pakottaa tekemään päätöksiä nopeasti, ja se harvoin on edullista.
Varaa maksuton katon kuntokartoitus ja saat puolueettoman arvion suoraan kohteeseesi.
Ei välttämättä. Ehjä asbestia sisältävä kattolevy ei aiheuta vaaraa, kun kuidut ovat tiiviisti sementin sisällä. Riski kasvaa vasta, kun sementti rapautuu ja kuidut alkavat vapautua ilmaan. Asiantuntijat luokittelevat asbestilevyn joko sidotussa tai hauraistuneessa tilassa: sidottu on turvallinen, hauraistunut vaatii toimenpiteitä. Katon kunto kannattaa silti tarkistaa säännöllisesti, jotta yllätyksiä ei tule.
Ei. Asbestipitoinen kattolevy on poistettava ennen uusikattamista. Vanhan levyn päälle rakentaminen on kiellettyä, koska se vaikeuttaa myöhempää asbestijätteen käsittelyä ja jättää terveysriskin rakennukseen.
Sertifioitu asbestikartoittaja käy kohteessa ja ottaa materiaalinäytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa. Kartoitusraportti kertoo, missä asbestia esiintyy ja missä muodossa. Tämä raportti vaaditaan aina ennen purkutyön aloittamista.
Hinta riippuu katon koosta, kattotyypistä ja asbestipitoisuudesta. Tarkka kustannusarvio selviää kartoituksen jälkeen. Varaa maksuton kuntokartoitus, niin saat selkeän kuvan projektin laajuudesta ja kustannuksista.
Ei. Asbestilaki 684/2015 kieltää asbestipitoisten rakenteiden purkamisen ilman asianmukaista pätevyyttä. Itse purkaminen on laitonta ja aiheuttaa vakavan terveysriskin sekä tekijälle että kaikille lähellä oleville.
Se riippuu yksinomaan levyn kunnosta. Ehjä levy voi kestää vuosia, mutta rapautuminen ei etene tasaisesti. Yksittäinen pakkastalvi tai erityisen sateinen syksy voi nopeuttaa prosessia merkittävästi. Kunnon säännöllinen seuranta on tärkeää: tarkista katto silmämääräisesti joka kevät sulamisvesien jälkeen sekä syksyllä ennen talvea.
Katto on paljon muutakin kuin ulos näkyvä pinta. Kutsu meidät käymään, niin tutkimme huolellisesti kattosi kunnon ja laadimme suunnitelman uudeksi bitumikatoksi. Käyntimme ei maksa sinulle mitään.
